Toivottavasti riittää pahoinvoivia lapsia

Kuva: Creative Commons BY 2.0Tampereen seudun valtamedia Aamulehti julkaisi 17.1.2017 luettelon Pirkanmaan menestyvimmistä yrityksistä. Listaus taisi olla samalla katsaus sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuteen, jos hallituksen kaavailema suuri sote-uudistus toteutuu.

Sadan yrityksen listalla sijalla 27 on Lastensuojeluyksikkö Siivet Oy. Sen toimiala on sosiaalipalvelut ja nimensä mukaisesti erityisesti lastensuojelu. Yritys myi viime vuonna palvelujaan 3,196 miljoonan eurolla ja teki 442 000 euroa voittoa. Eikä huonosti ole mennyt edellisinäkään vuosina. Julkisten tulostietojen  mukaan tuloksen eli liikevoiton osuus liikevaihdosta eli myynnistä on noussut mukavasti.

Siivet talousluvut

Siivet Oy on ryhmäperhekoti, joka tällä hetkellä majoittaa alaikäisiä turvapaikanhakijoita, kunnes nämä joko saavat oleskeluluvan ja sijoitetaan kuntiin tai palautetaan lähtömaahansa.

Yrityksessä on verkkosivujensa mukaan hieman alle 30 työntekijää. Henkilökunta tekee tärkeää ja arvokasta työtä. Kuten kansainväliset sopimukset velvoittavat, Suomen pitää hoitaa täältä turvaa sodalta ja sorrolta etsivien asiat humaanilla tavalla.

Ei ole aihetta epäillä, etteivätkö Siipiin sijoitetut lapset saisi asianmukaista hoitoa. On kuitenkin vähintäänkin kyseenalaista, saako tällä tehdä yksityistä bisnestä.

Tämän menestyjäyrityksen ainoa asiakas on valtio. Siten myös sen liikevoitto rahoitetaan 100-prosenttisesti verovaroilla.

Jos toiminta toteutettaisiin kunnan tai muun julkisen sektorin palveluna, noilla 442 000 eurolla voitaisiin esimerkiksi palkata kymmenkunta sosiaalityöntekijää vaikkapa lastensuojelutyöhön.

Mojova liikevoitto koituu omistajien hyväksi, mutta myös lastensuojeluyksikön toimitusjohtaja näyttää saavan osansa menestyksestä: vuoden 2015 verotietojen mukaan hänen palkkatulonsa olivat yli 137 000 euroa vuodessa eli reilut 11 400 euroa kuukaudessa. Vertailun vuoksi sanottakoon, että esimerkiksi Tampereen sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan apulaispormestarin kuukausipalkka on 6 600 euroa.

Kun yrityksen tavoitteena on tuottaa omistajilleen voittoa ja yrityksen toimiala on lastensuojelun kaltainen sosiaalialan palvelu, syntyy väistämättä kiero ansaintalogiikka. Mitä enemmän on lapsia, jotka voivat niin pahoin, että he tarvitsevat huostaanottoa tai muita tukitoimia, sitä enemmän yritys tuottaa.

Vaikka hallitus toitottaa ”valinnanvapautta”, sen sote-uudistuksen pääsisältö on nimenomaan verovaroin ylläpidettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen avaaminen yksityisten yritysten liiketoiminnaksi. Silloin väistämättä suuri osa verovaroista päätyy lääkäri- ja hoivayritysten voitoiksi, jotka jaetaan osakkeenomistajille. Samaan aikaan hallitus kaavailee kolmen miljardin euron leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin.

(Kirjoitus on julkaistu myös Kansan Uutisten Sireeni!-blogissa.)

Pyyteetöntä bisnestä terveydellä

Terveystalo KuluttajaTwitterissä jakamani Kuluttaja-lehden sivulta napattu kuva on nostattanut pienoisen sote-myrskyn. Kuvan teksti toteaa, että Terveystalo Oy monen muun sote-alan yrityksen tavoin ei maksanut vuonna 2014 euroakaan veroa Suomeen.

Epäilykset verosuunnittelusta ovat saaneet etenkin Terveystalon ja monet yksityishenkilötkin vimmastumaan. Parikin kommentoijaa painotti Terveystalo Oy:n ”verojalanjälkeä” eli laskelmaa, jossa yhtiö selvittää muun muassa, miten paljon sen työntekijät maksavat palkastaan veroja, ja selittää nämä omaksi panoksekseen yhteiskunnan hyväksi. Selvitystä lukiessa voisi kuvitella, että julkisten terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärit ja hoitajat eivät maksa veroja lainkaan.

Terveystalo Oy:n suurin omistaja on ruotsalaisen Wallenbergin suvun sijoitusyhtiö EQT. Se on saanut Ruotsissa kyseenalaista mainetta nimenomaan  veronvälttelystään ja mutkikkaista omistusjärjestelyistään, jotka johtavat muun muassa Luxemburgin ja Guerseyn veroparatiiseihin. Myös Ylen MOT-ohjelman toimittajalle EQT vastasi suoraan, että sen Luxemburgin-yhtiöiden tehtävänä on ”veroharkinta”.

Keskustelun tuoksinassa viuhuivat leimakirveet ja syytökset asiattomuudesta ja vihapuheesta, mutta siellä esitettiin myös tavallaan järkevä kysymys:

riku-rantanen

Kysyjä sivuuttaa – ehkä tarkoituksella – verosuunnittelun perusmekanismin, eli sen, että voitot saadaan omistajayhtiön sisäisillä lainoilla ja muulla, sinänsä laillisella, kirjanpitokikkailulla näyttämään mahdollisimman pieniltä, jotta veroa ei tarvitsi maksaa.

Ongelman ydin on kuitenkin juuri voiton tavoittelu. Monen mielestä on kyseenalaista, että sairaanhoitoon tai vanhusten kotipalveluun tarkoitetuilla verovaroilla maksetaan osinkoja yritysten osakkeenomistajille.

Ruotsalaisilla on jo pitkä kokemus yksityistetystä hoivasta ja terveydenhoidosta. Mielipidetutkimuksen mukaan 74 prosenttia heistä haluaa, että sote-firmojen voitontavoittelua rajoitetaan. Suomalaisista taas 78 prosenttia haluaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut pysyvät pääosin julkisen sektorin toimintana. Voitontavoittelun rajoittamisen ei kuitenkaan tarvitse sulkea uusia toimijoita pois alalta.

Jos haluamme, voidaan säätää laki, että verorahoilla ostetaan sosiaali- ja terveyspalveluja vain sellaisilta yrityksiltä tai toimijoilta, jotka eivät tavoittele omistajiensa rikastumista vaan käyttävät tuottonsa hoidon parantamiseen. Tähän saadaan tukea jopa EU:lta.

EU:n hankintadirektiivin artikla 77 nimittäin antaa jäsenmaille mahdollisuuden sulkea pelkkää taloudellista voittoa tavoittelevat yritykset sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksen ulkopuolelle.

Jo vanhastaan Suomessa toimii järjestöjä, kuten A-klinikkasäätiö ja Invalidiliitto, jotka tuottavat laadukasta hoitoa mutta joiden päämääränä ei ole omistajien rikastuttaminen.

Voitontavoittelun rajoittaminen ei syrjisi yrityksiä. Päinvastoin se avaisi uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lääkärien ja hoitajien tai sosiaalialan ammattilaisten muodostamille osuuskunnille.

Mikään ei myöskään estäisi vaikkapa Terveystaloa muuttamasta yhtiöjärjestystään niin, että tavoitteena ei olisi voiton maksimointi.

(Kirjoitus on julkaistu myös Kansan Uutisten Sireeni! -blogissa 31.12.2016.)