Kuilun partaalta 40 eurolla?

Fool at the edgeVeronkorotus on varmaan pahinta, mitä kuntapoliitikko voi ehdottaa, oli talousahdinko kuinka paha tahansa.

220 000 asukkaan Tampereella talousahdinko tarkoittaa 60 miljoonan euron miinusta vuodessa. Vaje poistuisi lähes kokonaan, jos kunnallisveroa nostettaisiin 1,5 prosenttiyksiköllä, 19:stä 20,5:een.

Korotus olisi niin huima, että kunnan virkamiehet eivät uskalla sitä edes ehdottaa. Tampereella osa kokoomuksen valtuutetuista mieluummin antaisi potkut 500 työntekijälle. Sama ääni kaikuu muun muassa Vantaan persuissa.

Veronkorotus toisi kunnan kassaan 52,5 miljoonaa euroa. Mitä se tarkoittaisi tamperelaisen lompakossa?

Kunnallisvero ei ole yhtä progressiivinen kuin valtionverotus, mutta erilaisten vähennysten ansiosta pienituloiset eivät onneksi maksa yhtä paljon kuin rikkaat. Kun vähennykset huomioidaan, tamperelaisten keskimääräinen kunnallisvero ei olekaan 19 vaan 14,5 prosenttia.

Jos kunnallisveroprosentti nostettaisiin 20,50:een, kokonaisverotus (valtionvero ja kunnallisvero) kiristyisi tulojen mukaan seuraavasti:

1,5 %-yksikön veronkorotuksen vaikutus palkansaajan veroprosenttiin
Palkka/kk Veroprosentin nousu
1000 euroa
4,55 % -> 5,21 %
2000 euroa
15,14 % -> 16,32 %
3000 euroa
22,21 % -> 23,48%
6000 euroa
31,78 % -> 33,15 %

Euroina korotus tarkoittaa tätä:

1,5 %-yksikön veronkorotuksen vaikutus palkansaajan kuukausituloihin
Palkka/kk Lisää veroa/kk
1000 euroa
6,70 euroa
2000 euroa
23,60 euroa
3000 euroa
38,30 euroa
6000 euroa
82,40 euroa

Toisaalta kunnallisvero on siitä kiero, että se koettelee työttömiä ja eläkeläisiä muita kovemmin. Heille korotus merkitsisi tätä:

1,5 %-yksikön veronkorotuksen vaikutus työttömän ja eläkeläisen veroprosenttiin
Työttömyyskorvaus tai eläke/kk Veroprosentin nousu
698 euroa (työmarkkinatuki) 17 % -> 18 %
1600 euroa (ansiosidonnainen työttömyyskorvaus) 22,5 % -> 24 %
1400 euroa (eläke) 14,5 % -> 15,5 %
1,5 %-yksikön veronkorotuksen vaikutus työttömän tai eläkeläisen kuukausituloihin
Työttömyyskorvaus tai eläke/kk Lisää veroa/kk
698 euroa (työmarkkinatuki) 8,25 euroa
1600 euroa (ansiosidonnainen työttömyyskorvaus) 24 euroa
1400 euroa (eläke) 13,70 euroa

3000 euron kuukausipalkalla (joka tilastojen mukaan on suunnilleen suomalaisten keskipalkka) 40 euron veronkorotus tuskin olisi ylitsepääsemätön, ja kuusi tonnia tienaavan pankkitilillä 80 euron lisämenoa ei edes huomaisi. Jos kuilun partaalta päästään 40 eurolla kuussa, onko tuho sittenkään väistämätön?

Vai onko uhraus niin kova, että kannattaa mieluummin lakkauttaa jokin koulu, nuorisotila, päiväkoti, kirjasto tai terveyskeskus? Tinkiä kaikkein köyhimpien toimeentulotuesta? Tai irtisanoa hoitajia tai siivoojia? 60 miljoonan vaje voidaan hoitaa myös leikkaamalla vaikka kaikki tämä.

Työttömän ja eläkeläisen tuloissa korotus tuntuu, mutta taakkaa voitaisiin keventää luopumalla bussilippujen ja muiden maksujen korotuksista tai vaikka lopettamalla terveyskeskusmaksut ja korottomalla toimeentulotukea. Jos halutaan, se on mahdollista.

Mielipidetutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista valitsisi mieluummin veronkorotuksen kuin palvelujen heikentämisen. Suopeimmin veroihin suhtautuvat juuri eläkeläiset. Kunnanvaltuutetut (ja lehtien pääkirjoitustoimittajat) eivät vain tunnu uskovan sitä.

Tampereella vajeen loput 7,5 miljoonaa voitaisiin tilkitä säästöillä, sillä turhiakin rahareikiä on.  Esimerkiksi keskittämällä Tampereen kaupungin yksiköiden yhteishankinnat voidaan säästää muutama miljoona. Myös hallinnon byrokratiaa voidaan karsia ja toimintoja järkeistää. Ja perua kalliita ulkoistamisia.

Eivätkä vaihtoehdot lopu tähän. Jos kuntien talous halutaan kuntoon, valtio voi vaikka antaa kunnille oikeuden verottaa myös pääomatuloja, palauttaa varallisuusveron, nostaa pääomaverotuksen samalle viivalle palkkaveron kanssa, korottaa esimerkiksi yli 100 000 vuodessa ansaitsevien veroja...

Näillä keinoilla saataisiin 2,7 miljardia lisää veroja. Ne voisi jakaa kunnille.

 

PS. Korotuksen jälkeen Tampereella olisi muuten yhtä kovat verot kuin nyt naapurikunnassa Lempäälässä, joka on Suomen suurimpia muuttovoittokuntia.

 

Kunta piffaa

OleskelijaKunnanvaltuustoissa suurimmat taistot käydään silloin, kun pitää päättää kunnallisveron korottamisesta. Aihe kiihottaa mieliä, koska päätös tuntuu omassa kukkarossa. On kuitenkin yllättävän monia kuntalaisia, joille asia on täysin yhdentekevä. He kun eivät maksa kunnallisveroa.

Pienipalkkaisen, 1 600 euroa kuussa ansaitsevan tuloista menee keskimäärin 10,2 % kunnallisveroon. Yli 188 000 euron kuukausituloilla ei tarvitse osallistua kotikuntansa menoihin sentilläkään.

Miljoonatuloiset voivat välttyä kunnallisveron maksamiselta, jos he eivät saa palkkaa, eläkettä tai muuta ansiotuloa, vaan kaikki heidän tienestinsä ovat pääomatuloja, kuten osinkoja tai osakkeiden myyntivoittoja. Pääomatulot on vapautettu kunnallisverosta. Työttömyyskorvauksista sen sijaan kunta saa osansa.

Nollaäyristä nauttivien joukko ei aivan vähäpätöinen. Pelkästään Tampereen seudun kovatuloisimpien listan kärjessä on yli 30 henkilöä, joiden kohdalla ansiotuloina on 0 euroa. (Ja pääkaupunkiseutu on tietysti aivan oma lukunsa.) Heti heidän jälkeensä tulee iso liuta kansalaisia, joilla vuosipalkka on muutamia tuhansia ja pääomatulot satojatuhansia. Kunnallisveroa hekään eivät maksa kuin nimeksi.

Totuuden nimessä täytyy tosin mainita, että pääomatulojen osalta verotiedot eivät vastaa todellisuutta. Tulot voivat olla paljon ilmoitettua suuremmat.

Suomalaiset saivat vuonna 2011 pääomatuloja 7,8 miljardia euroa. Luulisi, että niistä liikenisi osa kunnillekin.  Kaikkein suurituloisimpien vapauttaminen kotikuntansa rahoittamisesta voi tuntua oudolta. Itse asiassa se on käsittämätöntä, kun kuntien talouden ahdinko on lähes päivittäinen uutisaihe. Satojatuhansia tai miljoonia vuodessa ansaitsevat eivät varmaankaan ruuhkauta kunnan terveyskeskuksia, mutta kyllä hekin teitä ja katuvaloja kuluttavat ja pistävät lapsensa kouluun.

Kunnilta vietiin pääomatulojen verotusoikeus vuoden 1993 suuressa verouudistuksessa, jonka Esko Ahon hallitus eli keskusta, kokoomus, rkp ja kristilliset ajoivat läpi. Siinä myös määrättiin, että valtionverotuksessa pääomatuloista maksetaan 25 %:n tasaveroa mutta palkkatulojen veroprosentti nousee tulojen mukana. Vasta tästä vuodesta lähtien pääomaverotukseen on saatu hitunen progressiota (vero on nyt 50 000 euroon asti 30 %, ja sen jälkeen 32 %), mutta kunnat jäävät yhä nuolemaan näppejään.

Uudistuksella oli kuulemma tarkoitus houkutella investointeja laman murjomaan Suomeen. Investointeja odotellaan edelleen , mutta tuloerojen kasvussa päästiin pian maailmanennätysvauhtiin. Meno on niin hurjaa, että taloustieteilijöitäkin jo hirvittää.

Valtion kassaan pääomatuloista sentään saadaan veroja, ja sieltä osa niistä palaa kunnillekin. Toisaalta jos kymmenien miljoonien sijoitustuloista veroprosentti on 30:n kieppeillä, voi palkansaaja, eläkeläinen tai vaikkapa työtön ihmetellä oman verokorttinsa lukemia.

Kukin kohtuuden mukaan. Vai miten se meni?