Viihtyisä keskusta ei synny kivikentästä

Uutta kävelykatua Tampereen Tuomiokirkonkadulla.

Uutta kävelykatua Tampereen Tuomiokirkonkadulla.

Tampereen keskustassa on meneillään ja suunnitteilla isoja rakennushankkeita, jotka vaikuttavat katukuvaan ja kaupunkilaisten viihtyvyyteen. Monet arkkitehtuuriltaan onnistuneetkin kohteet jäävät kolkoiksi, koska niiden edustalla ei ole puita, pensaita eikä kukkaistutuksia. Suunnitelmien havainnekuvissa usein lupaillaan vehreää katukuvaa runsaine puineen ja istutuksineen, mutta toteuttamisvaiheessa niitä saadaan odotella pitkään. Aina lopputulos ei vastaa alkuunkaan mielikuvia.

Esimerkiksi Ratinan uuden kauppakeskuksen havainnekuvissa pilkotti puita siellä täällä. Nyt keskuksen ulkoalueet ovat pelkkää harmaata betonikenttää. Uudella sinänsä tyylikkäällä Vuolteentorilla kasvaa Tammerkosken partaalla kolme puuta ja suurin osa niin sanotusta viheralueesta on muovinurmikkoa.

Myös Tuomiokirkonkadun uusi kävelykatuosuus Hämeenkadun ja Verkatehtaankadun välissä on pääosin kivinen kenttä, jonka laidassa vuosikymmeniä vanhojen lehmusten tilalla on muutama surkea parimetrinen puuntaimi.

Eikä siinä kaikki. Nyt valmisteltavana olevan Verkatehtaankadun ja Sorinaukion välisen osuuden suunnitelmassa puita ollaan karsimassa yhtä kovalla kädellä. Jos suunnitelma toteutuu, Tuomiokirkonkadun uudella kävelykadulla, jonka pitäisi tuoda Tampereelle keskieurooppalaista katukulttuuria, on vähemmän katuvihreää kuin nykyisellä autokadulla. Se on outoa, sillä vuonna 2014 hyväksytyssä Tampereen ydinkeskustan katutilaohjeessa Tuomiokirkonkatu mainitaan puistokatuna.

Katutilaohjeessa (ladattavissa pdf-tiedostona täältä) todetaan, että katuvihreä monissa muodoissaan on tärkeä osa julkisen ulkotilan viihtyisyyttä. Tämä toteamus täytyy nyt ottaa tosissaan, jos halutaan, että keskusta houkuttelee ihmisiä oleskelemaan ja myös asiakkaiksi kauppoihin ja ravintoloihin.

Tavoitteena pitää olla, että keskustan kasvillisuus pikemminkin kasvaa kuin vähenee. Ja kun ratikka valmistuu, Hämeenkadun pitää olla uusine kadunvarsipuineen vähintään yhtä vehreä kuin ennen.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden mielipideosastolla 17.6.2018 ja myös kaupunkilehti Tamperelaisessa 20.6.2018.

Onkiniemestä ja tavara-asemasta kulttuuritehtaita ja Tampereesta Berliini

Kuva: Cai Melakoski

Onkiniemen vanha tehdasrakennus Tampereella. Kuva: Cai Melakoski.

Asbestin löytyminen Onkiniemen vanhasta sukkatehtaasta aiheutti keväällä mediamyrskyn. Kun kaupunki irtisanoi kiinteistön pienyrittäjien ja kulttuurinväen vuokrasopimukset, moni koki, että asbestia käytettiin tekosyynä rakennuksen tyhjentämiseen. Kulttuuritoimijoiden tukala tilanne synnytti mielenosoitusmarssinkin.

Nyt apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok) on esittänyt suojellun vanhan tavara-aseman purkamista. Ajatus kannattaisi unohtaa saman tien. Sen sijaan nyt olisi hyvä miettiä Onkiniemen, tavara-aseman ja vastaavien tilojen tulevaisuutta pidemmälle.

Tampereella on iso joukko kulttuuriväkeä, käsityöläisiä ja pienyrittäjiä, jotka kaipaavat kohtuuhintaisia toimitiloja. He eivät tarvitse luksusta: rosoiset mutta tukevat seinät ja vuotamaton katto riittävät.

Vastapäätä tavara-asemaa on jo purettu Keltainen talo, johon syntyi vilkasta omaehtoista kulttuuritoimintaa, vaikka olosuhteet olivat vaatimattomat. Purkupäätös oli onneton, mutta vahinko voisi olla korjattavissa antamalla tavara-asema vastaavaan käyttöön.

Onkiniemen peruskorjaustarpeesta valmistuu selvitys elokuussa. Alustavan arvion mukaan asbestiremontti on tehtävissä niin, että toiminta voi jatkua ainakin osassa tiloja nykyisellään siihen asti, kun rakennuksen lopullinen kohtalo päätetään 2019.

Vanhassa kaupunginvaltuustossa oli laaja kannatus sille, että Onkiniemi pysyy nykyisen kaltaisessa käytössä. Valtuustoaloitteen allekirjoittivat kymmenet valtuutetut eri puolueista. Silti edellinen kaupunginhallitus luokitteli Onkiniemen ”myytäväksi kehitettäväksi kohteeksi”. Jos tehdas päätyy voittoa tavoittelevan yrityksen sijoituskohteeksi, vuokratason kohtuullisuudesta ei ole takeita.

Tilakeskuksen ja Särkänniemi Oy:n teettämässä Särkänniemen yleissuunnitelmassa vuodelta 2016 Onkiniemen tehtaaseen kaavaillaan kulttuuritoimintoja mutta myös asuntoja ja ”korkeatasoista toimistotilaa”. Matalan vuokratason tiloja ”pyritään tarjoamaan”. Pyrkiminen pitää korvata varmistamisella.

Uudessa pormestariohjelmassa luvataan kulttuurikeskittymiä ja tiloja omaehtoisen kulttuurin tekemiselle. Onkiniemi ja tavara-asema voisivat olla sellaisia. Mallia voisi ottaa vaikka Helsingin kaupungin omistamista Kaapelitehtaasta ja Teurastamosta, joissa on vireää yritys- ja kulttuuritoimintaa ja jotka samalla ovat yleisölle avointa kaupunkitilaa.

Pormestariohjelmassa myös visioidaan Tampereesta Euroopan kulttuuripääkaupunkia. Hyvä, että tavoite on korkealla. Kannattaa muistaa, että omaehtoinen ja epäkaupallinenkin kulttuuri on vetovoimatekijä, joka luo innostavaa ilmapiiriä ja tuo matkailijoita ja uusia asukkaita. Se myös poikii taloudellista toimeliaisuutta. Berliinin nousua start-up-yritysten keskukseksi siivittivät edulliset toimitilat ja monimuotoinen kulttuurielämä. Matkalla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi Tampere voi pyrkiä Suomen Berliiniksi.

Jouni Sirén, yhdyskuntalautakunnan jäsen (vas.) ja Johannes Tolonen, Tilakeskuksen johtokunnan jäsen (vas.).

Kirjoitus on  julkaistu 28.7. Pirkanmaan Vasemmiston Vasen Kaista -verkkolehdessä ja myös Aamulehden mielipideosastossa.