Lapset takaisin sotaladulle?

Kuva: Mari Koistinen

Näin Koululiikuntaliitto innostaa opettajia Suomen Latu ry:n Liikuttaja-lehdessä.

Hiihtäminen ja sotiminen ovat saman ladun kaksi uraa. Sen opin jo pienenä. Tosin ehdin jo luulla, että latu päättyi omaan lapsuuteeni, mutta Koululiikuntaliitto ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) ovat oikaisseet virhekäsitykseni.

1970-luvun lopulla Kaukajärven ala-asteella Tampereella liikunnanopettaja vihki pojat hiihtoharrastukseen sulkeisten avulla. "Riviin järjesty!" sai neljäs- ja viidesluokkalaiset suihkimaan koulun seinustalle ja asettumaan rinta rinnan. Oikea etäisyys naapuriin mitattiin suksisauvalla.  Myös käännös oikeaan ja vasempaan sujui yleensä vaivattomasti, vaikka alkutalvesta sukset tahtoivat mennä ristiin. Sitä en muista, miten "Lepo!"-käskyyn tuli reagoida hiihtovarusteissa.

Talviurheilun yhteys sotahistoriaan ei jäänyt epäselväksi myöskään Tammerkosken lukiossa. Jos joku poika sattui kysymään, onko seuraavalla liikuntatunnilla hiihtoa kovasta pakkasesta huolimatta, opettajan vakiovastaus kuului, että sitten, kun pakkasta on enemmän kuin talvisodassa, voi jättää sukset kotiin. Muistaakseni opettajan mukaan talvisodan aikaan pakkasta oli 48 astetta.

Koululiikuntaliitto on sitä mieltä, että hurtti sodan henki kuuluu oppitunneille edelleen.

Väline hengen luomiseksi on Talvisotahiihto, jonka virallinen suojelija on puhemies Heinäluoma. Muita mannekiineja ovat Marjo Matikainen-Kallström (kok) ja Juha Mieto (kesk). Se on kampanja, jolla ”ylläpidetään hiihtotaitoa” ja kerätään rahaa talvisodan muistomerkille Helsingin Kasarmintorille. Kouluikäisiltä sopiva maksu hiihdosta on kuulemma 2–5 euroa.

Ilmeisesti juuri 75 vuotta sitten käyty sota, jossa kuoli yli 150 000 ihmistä, on paras kannustin, kun koululaisia innostetaan ylläpitämään kuntoaan ”reippaan ulkoilun ja mukavan yhdessäolon” merkeissä.

Talvisotahiihdolla lapset kuulemma kunnioittavat edellisten sukupolvien uhrauksia. Samalla koululaisille muistutetaan, että ”kansalaisten terveys ja hyvä kunto ovat tärkeitä myös tänään kehittäessämme hyvinvointivaltiotamme kohtaamaan sen uudet haasteet”.

Menneet sukupolvet ja hyvinvointivaltio on ilman muuta hyvä pitää mielessä myös hiihdellessä. Ladulla lykkiessään kannattaa kuitenkin muistaa, että hyvinvointivaltio kyllä luotiin rauhan aikana: 1950–1970-luvuilla. Jotenkin tuntuisi, että sen rakentaneiden sukupolvien uhrauksia olisi osuvampaa kunnioittaa vaikka Jälleenrakennushiihdolla.

Nyt kun sota on täyttä totta myös Euroopassa, kannattaisi kouluissa muistella sitäkin, miten Suomi on saatu 70 vuoden ajan pidettyä sotien ulkopuolella. Miten olisi Liittoutumattomuuslentopallo tai Puolueettomuushölkkä?

 

PS. Koululiikuntaliiton tavoitteena on auttaa koululaisia löytämään liikunnan riemu.