Miljoonakauppoja sokkona - ketä kiinnostaa?

seenoevilJos kuntalainen joutuu hakemaan toimeentulotukea, sosiaalitoimisto tutkii kaikin keinoin hakijan rahavirrat. Lähtökohtana on epäilys, että tukea tarvitseva ihminen on erärehellinen, ja siksi kunnalla on oikeus kontrolloida häntä.

Yrityksiin sen sijaan ilmeisesti voi luottaa. Kunta (tai valtio) voi maksaa kymmeniä tai satoja miljoonia yrityksille tietämättä, kenen kanssa kauppaa oikeasti käydään ja kenelle rahat päätyvät.

Kun kunta tekee kaupat, tiedetään kyllä, kuka yritystä pykälien mukaan johtaa ja mille tilille hinta maksetaan. Sen sijaan se, kuka yritykset oikeasti omistaa, voi jäädä pimentoon. Esimerkiksi kahden merkittävän suomalaisen rakennusyhtiön, YIT:n ja Lemminkäisen, omistajista valtaosa on erilaisten sijoitusrahastojen tai hallintarekisterin piiloissa.

Hallintarekisteri tarkoittaa sitä, että viranomaiset eivät tiedä, kuka yhtiön osakkeita omistaa, vaan tiedossa on vain esimerkiksi pankki, joka hallinnoi osakkeita omistajan puolesta. YIT:n omistuksesta hallintorekisterissä on yli 20 %, Lemminkäisen reilut 13 %. Kolmas suuri rakentaja NCC, on ruotsalaisen NCC:n tytäryhtiö. Sen omistajista noin 20 % on rahastoja, joiden taustalla olevia olevia henkilöitä on hyvin vaikeaa kaivaa esille.

Oma lukunsa on terveydenhuoltobisnes. Esimerkiksi Tampereen seudulla kasvava Pihlajalinna Oy kertoo mielellään olevansa lääkäriensä oma yritys, vaikka siitä 56,9 % kuuluu Sentica Partners -sijoitusyhtiölle, joka toteaa omistajistaan vain, että he ovat ”pääasiallisesti suomalaisia institutionaalisia sijoittajia sekä eturivin eurooppalaisten rahastojen rahastoja”. Attendo Oy:stä 86 % omistaa IK Investment Partners -sijoitusyhtiö, jonka omistajista ei ota selvää millään (mutta jonka johtajia epäillään törkeästä verovilpistä). Sama koskee Terveystalo Oy:n omistajaa, veroparatiisissa luuraavaa Bridgepoint-sijoitusyhtiöä. Tai Mehiläisen taustalla olevan Ambea AB:n omistavaa Nordic Capitalia.

Mitä väliä tällä on? Kun esimerkiksi Tampereen kaupunki päättää rakennuttaa 72 miljoonan euron parkkiluolan Lemminkäisellä tai ostaa NCC:ltä 22,7 miljoonan euron kannen Keskusareenalle, kuka rahat saa? Kuka tienaa Attendon kunnilta laskuttamista 250 miljoonasta tai Pihlajalinnan 40 miljoonan liikevaihdosta? Jäävi kunnanvaltuutettu tai kaupungin viranhaltija, joka on kenties itse ollut tekemässä hankintapäätöksiä? Talousrikollinen? Entä valtion tasolla? Ministeri?

Nykyisin suomalaisia yrityksiä voivat periaatteessa omistaa hallintarekisterin kautta vain ulkomaiset sijoittajat. Todellisuudet hallintarekisteröidyt omistajat voivat yhtä hyvin olla suomalaisia, jotka ovat antaneet osakkeiden hallinnoinnin ulkomaiselle pankille (tai suomalaisen pankin ulkomaiselle toimipisteelle) kiertääkseen veroja. Ja kyllä niitä kierretäänkin.

Joidenkin mielestä nykymeno on silti liian pliisua. Hallintarekisteri halutaan laajentaa ihan avoimesti koskemaan myös suomalaisia omistajia. (Varoitus: nyt sävy muuttuu osoittelevaksi.) Tätä vaativat Finanssialan keskusliitto ja pörssisijoittajien etujärjestö Pörssisäätiö, joiden asiaa eduskunnassa ajavat kokoomus, keskusta ja rkp ja eduskunnan ulkopuolella näköjään valtiovarainministeriö.

Asian luulisi kiinnostavan myös mediaa ja poliisia. Kun yhtiöiden omistaminen muuttuu nimettömäksi, poliitikkojen ja talouselämän yhteyksien ja mahdollisen korruption tutkiminen vaikeutuu entisestään.

Rehellisellä yrityksellä ei luulisi olevan salattavaa.