Annetaan yrittäjän tehdä omaa työtään

Kuva: Bark/ Attribution 2.0 Generic (CC BY 2.0)Pienyrittäjät ovat Sipilän hallituksen keppihevonen. Syksyllä hallitus teki ison numeron yrittäjävähennyksestä. 128 miljoonaa euroa maksava veronalennus hyödyttää kuitenkin lähes ainoastaan yrittäjien kovatuloisinta kymmenesosaa: apteekkareita, lääkäreitä ja asianajajia. Suurin osa pienyrittäjistä ei hyödy siitä millään tavalla. Todellista tukea heille olisi asiakkaiden ostovoiman parantaminen vaikkapa arvonlisäveroa alentamalla. Se taitaa olla turha toivo tämän hallituksen aikana.

Edullista yritystukea pienyrittäjille olisi myös paperinpyörityksen automatisointi. Vuoden nuoreksi yrittäjäksi 2015 valittu Varusteleka-verkkokaupan Valtteri Lindholm ehdotti, että valtio antaisi yrittäjille maksuttoman ohjelmistopaketin, jossa olisi perusohjelmat yrityksen pyörittämiseen (esimerkiksi reskontran hoito, laskutus, kassan ja varaston hallinta, palkanlaskenta, ajanvarausjärjestelmä ja verkkokauppa). Taustalla on tilanne, jossa monella pienyrittäjällä menee aivan liian suuri osa työajasta stressaavaan ja turhauttavaan hallinnointiin itse leipätyön asemesta.

Vasemmistoliitto on tehnyt aloitteen tällaisen helppokäyttöisen yrityksen digitaalisen työkalupakin kokoamisesta yhteistyössä pienyrittäjien kanssa. Se sisältäisi myös suoraan viranomaisten järjestelmiin kytketyn kirjanpidon, jolla lain vaatimat tilitykset ja ilmoitukset voisi tehdä automaattisesti.

Itse asiassa olisi vain oikeus ja kohtuus, että jos laki jotain vaatii, luotaisiin myös yksinkertainen ja vaivaton tapa täyttää lain vaatimukset.

Verot ja lait säätää eduskunta, mutta jotakin voidaan tehdä myös kunnan tasolla. Iso osa Suomen 180 000 yksinyrittäjästä tarvitsee työkaluikseen vain aivonsa ja tietokoneen, mutta kaikkien luovuus ei kukoista kotona makuuhuoneen nurkassa tai keittiön pöydän ääressä. Vain harvalla on kuitenkaan varaa hankkia oma toimisto tai työhuone.

Monen tilannetta helpottaisi, jos tarjolla olisi tila, josta voi vuokrata pelkän työpisteen ja tarvittaessa lainata neuvotteluhuonetta. Kun samassa tilassa olisi eri alojen yrittäjiä, he voisivat myös verkostoitua, jakaa palveluja ja ideoita ja auttaa toisiaan löytämään uusia asiakkaita. Tällaisia jaettuja työtiloja ja työhuoneyhteisöjä onkin syntynyt, mutta ne tarvitsevat tukea.

Pienituloiset tai aloittelevat yrittäjät eivät pysty kantamaan riskiä, että tilavuokra nousee kohtuuttomasti. Äskettäin Tampereella hajosi jo vakiintunut startup-yrittäjien yhteisö, kun vuokranantaja – kotimainen eläkevakuutusyhtiö – nosti vuokran kertaheitolla kolminkertaiseksi.

Kaupunki voisi auttaa tarjoamalla tiloja, joista yrittäjä voisi vuokrata tarvitsemansa kokoisen työpisteen. Tästä ei syntyisi edes suuria kustannuksia kaupungille, sillä tilojen ylläpito voitaisiin kustantaa työpisteiden vuokratuloilla. Koska kaupungin ei tarvitse tavoitella voittoa, työpisteiden vuokrat voitaisiin pitää alhaisina.

Kaupunki vuokranantajana tai välivuokraajana tarjoaisi myös turvan muutostilanteissa, jos osa vuokralaisista esimerkiksi toiminnan laajentuessa siirtyisi toisiin tiloihin.

Työhuoneyhteisöiksi sopivia vapaita toimitiloja Tampereelta tässä taloustilanteessa varmasti löytyisi, eivätkä useimmat pienyrittäjät kaipaa luksusta.

(Kirjoitus on julkaistu myös Vasen Kaista -verkkolehdessä 20.12.2016.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>